EU:n asevientipolitiikan keinot ja haasteet ihmisoikeuksien ja oikeusvaltiokehityksen huomioimisessa

Kansainvälisellä sekä kansallisella tasolla asetettavat viennin rajoitukset toimivat vientilupajärjestelmästä erillisinä ja tarjoavat erilaisen mahdollisuuden myös ihmisoikeus- ja oikeusvaltiokehitysongelmien huomioimiseen.

European Union flags.

Tärkein EU:n jäsenmaiden asevientiä koskeva asiakirja on aseviennin yhteinen kanta, joka on sitovaa EU-lainsäädäntöä. Sen tulkinta on kuitenkin täysin jäsenmaiden kansallisessa harkinnassa, mikä johtaa suuriin eroavaisuuksiin aseviennissä. Erityisesti kritiikkiä on aiheuttanut jäsenmaiden asevienti ihmisoikeuksiltaan ja oikeusvaltiokehitykseltään puutteellisiin maihin, vaikka nämä periaatteet on huomioitu yhteisessä kannassa.

Yksi vahvimmista aseviennin kriitikoista on ollut Euroopan parlamentti, joka haluaisi kehittää yhteisen kannan EU-tason valvontaa ja päätöksentekoa sen toimeenpanon varmistamiseksi. Yhteisen kannan lisäksi EU-maiden asevientiä rajoittavat asevientikiellot. Kansainvälisellä sekä kansallisella tasolla asetettavat viennin rajoitukset toimivat vientilupajärjestelmästä erillisinä ja tarjoavat erilaisen mahdollisuuden myös ihmisoikeus- ja oikeusvaltiokehitysongelmien huomioimiseen.

Tekijät

Ronja Karkinen

Ronja Karkinen

asiantuntija

EU:n asevientipolitiikan keinot ja haasteet ihmisoikeuksien ja oikeusvaltiokehityksen huomioimisessa

Sarja: Policy Brief
Numero: 2/2020
Julkaisija: SaferGlobe
Julkaisuvuosi: 2020
Sivuja: 4
Ulkoasu: A4, väri
ISBN: 978-952-6679-31-0 (painettu), 978-952-6679-32-7 (pdf)

sg_policy_brief_2-2020_web.pdf, 108 kt