Kranaatinheitinten vientilupa osoittaa vakavia puutteita Suomen asevientipolitiikassa

Suomen hallitus myönsi nään Patrialle luvan viedä 36 Nemo-kranaatinheitintä Saudi-Arabiaan. ätös ei ollut yksimielinen ja neljä ministeriä äänesti vientilupaa vastaan.

Kranaatinheitinkauppa toteutetaan osana Yhdysvaltain hallituksen FMS-asekauppaohjelmaa (Foreign Military Sales). Kaupan myötä yhdestä maailman hiten demokraattisesta valtiosta tulee Suomen suurimpia asevientimaita tällä vuosituhannella.

Hallitusohjelmassa Suomi korostaa EU:n Sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien sääntöjen yhteistä kantaa (2008/944/YUTP). Yhteisessä kannassa on kahdeksan kriteeriä, jotka tulee ottaa huomioon vientilupa ätöstä tehtäessä. Vientilupapäätös voi olla kielteinen pelkästään jo yhden kriteerin perusteella.

Saudi-Arabia on toisen vientikriteerin (ihmisoikeuksien kunnioittaminen) ja kolmannen kriteerin (määrämaassa vallitsevat aseelliset konfliktit) perusteella ongelmallinen vientimaa. Yhteinen kanta sitoo juridisesti kaikkia EU:n jäsenmaita. Sen noudattamista arvioivat kansalliset tuomioistuimet. Belgiassa on nostettu yhtä myönnettyä vientilupaa vastaan kanne ja tetty tuomioistuimen tehtäväksi määritellä missä rajat kulkevat.

Asekauppaa on kritisoitu useissa eri medioissa ja se on nostettu yhdeksi presidentinvaalien teemaksi. SaferGlobe Finland sai kranaatinheitinkaupan määrämaan selville toukokuussa ja julkaisi siitä artikkelin tutkiva juttu -sarjassa. Seurantajuttu, jossa ulkomaiset tutkijat arvioivat kauppaa, julkaistiin marraskuussa.