EU:n ja Suomen vastatoimet digitaaliselle informaatio­vaikuttamiselle ja vihapuheelle 

Haitallisimmillaan informaatiovaikuttaminen voi rappeuttaa demokratiaa vaikuttamalla ihmisten äänestyskäyttäytymiseen, vaikeuttamalla faktapohjaista päätöksentekoa ja horjuttamalla luottamusta poliittisiin instituutioihin.

· Digitaalisuus on tehnyt informaatiovaikuttamisesta ja vihapuheesta helpompaa, mikä on mahdollistanut esimerkiksi digitaalisen informaatiovaikuttamisen konflikteissa.

· Haitallisimmillaan informaatiovaikuttaminen voi rappeuttaa demokratiaa vaikuttamalla ihmisten äänestyskäyttäytymiseen, vaikeuttamalla faktapohjaista päätöksentekoa ja horjuttamalla luottamusta poliittisiin instituutioihin.

· Euroopan unioni ja EU-kansalaiset kokevat informaatiovaikuttamisen vakavana uhkana. EU torjuu vaikuttamisyrityksiä mm.  lainsäädännöllä, faktantarkistuksin, kyberturvatoimin sekä tukemalla laadukasta journalismia.

· Vuonna 2024 voimaan tuleva EU:n digipalvelusäädös pyrkii poistamaan disinformaation ja vihapuheen sosiaalisen median alustoilta.

· Suomalaiset kokevat törmänneensä muita EU-kansalaisia vähemmän informaatiovaikuttamiseen. Suomessa vaikuttamisenvastaista työtä tekevät mm. eri ministeriöt, Hybridiosaamiskeskus ja Kyberturvallisuuskeskus.

Kirjoittaja

Peppi Heinikainen

Peppi Heinikainen

asiantuntija

Rauhanprosessit ja konfliktinratkaisu